Millä korvata Googlen RSS-lukija?

Googlen legendaarinen RSS-lukija Google Reader lopettaa toimintansa 1.6.2013 joten nyt on korkea aika tutustua muihin vastaaviin palveluihin ja yrittää löytää niistä paras, tai ainakin itselle mieluisin.

Googlettamalla löytyy valtavasti vaihtoehtoja. Ensin iskee pieni hämmennys kun itsellä ei ole hajuakaan mistä aloittaa tai mitä lähteä kokeilemaan. Ilmeisesti myös käyttöjärjestelmällä on väliä, eli kaikki lukijat eivät sovellu esimerkiksi Macin käyttäjille. Itse olen sekakäyttäjä (hehe) joten olisi mahtavaa löytää sellainen lukija joka soveltuu sekä Windowsille että MacOS-järjestelmille.

 

Muutama vaihtoehto

Löysin Marcela De Vivon blogista maaliskuussa kirjoitetun, varsin käyttökelpoisen ja mielenkiintoisen postauksen siitä, millä korvata Googlen lukija tulevaisuudessa. Kirjoittaja on selkeästi aktiivinen RSS-lukijan käyttäjä. Hän on tutkinut eri vaihtoehtoja ja antaa mielestään kuusi parasta vaihtoehtoa Googlen poistuvalle lukijalle. Esittelyjen perusteella päätin valita niistä Bloglinesin. Pääsyynä tähän on sen synkronoitavuus Google Readerin kanssa. Kirjoittaja hehkuttaa myös sen muita ominaisuuksia ja lisäksi sen ulkoasu miellyttää silmääni.

Pakko silti mainita tässä, että eniten minua olisi kiinnostanut Diggin lukija mutta ymmärsin, että se lanseerataan vasta samaan aikaan kun Reader lopettaa, eli tähän on vielä muutama viikko aikaa. Noh, katsotaan kuinka Bloglines lähtee toimimaan ja vaihdetaan, jos on tarpeen. 

 

Toimivuus

 

Myönnettäköön, että kirjoitin tämän postauksen hieman kiireessä enkä ehtinyt ennen kirjoittamista kokeilla yllä mainittujen lukijoiden toimivuutta. Nyt kokeilin. Ei toimi. Tai Bloglines toimii Windowsilla mutta ei Macilla. Enkä muutenkaan pitänyt Bloglinesin toiminnoista. Tutkin asiaa lisää tänään ja palaan toimivammilla ratkaisuilla seuraavassa postauksessani.

Aloin seuraamaan seuraavia sosiaalisen median blogia. Ja yhtä Macin käyttäjille suunnattua blogia.
http://socialmouths.com/blog/
http://www.searchenginejournal.com/
http://www.jeffbullas.com/
http://www.chriswrites.com/

 

Matkailun arvoketjujen sähköistymisestä

Arvoketju

Arvoketjulla tarkoitetaan perinteisesti sitä yritysten muodostamaa ketjua, jonka edetessä muodostuu loppukäyttäjälle valmis tuote. Tavoitteena arvoketjulle on, että se toisi arvoa paitsi asiakkaalle myös verkostossa toimiville yrityksille. Kyse on siis erilaisista jakelukanavista, joiden kautta valmis tuote tarjotaan käyttäjälle. Matkailussa esimerkkinä voisi olla asiakkaan verkkokaupasta ostama kelkkasafari, jonka toteutuksessa ja myynnissä on mukana useita eri toimijoita sekä myynti- ja jakelukanavia.

Internetin vaikutus

Internetin vaikutus arvoketjuun on selkeä. Kun palvelut ovat tuotettavissa ja ostettavissa sähköisessä muodossa, tippuu usein tarpeettomia välikäsiä pois ja tällöin sähköinen liiketoiminta tehostuu ja lopulta asiakkaalle muodostuu parempia palveluja. Internetin mukanaan tuoma teknologia vaikuttaa kustannustehokkaasti arvoketjun eri vaiheissa. Tämä näkyy niin yritykselle kuin kuluttajalle. Kustannussäästöjä saadaan automaation seurauksena sekä arvoketjun lyhenemisen seurauksena. Tämä koskee niin yritysten välistä kaupankäyntiä kuin yrityksen ja asiakkaan välistä kaupankäyntiä. Kun matkailuyrittäjä pystyy itse laittamaan palvelunsa verkkoon myyntiin suoraan asiakkaalle, jää monta välikättä pois. Näin ollen se vaikuttaa myös tuotteen lopulliseen hintaan ja luultavimmin myös laatuun, sillä välikäsien tuomat mahdolliset väärinkäsitykset tai ”katteettomat lupaukset” ovat poissa. Yrityksen on myös helpompi tarjota omaa tuotettaan/palveluaan yhteistyökumppaneille maailmanlaajuisesti kun kaikki tarvittavat tiedot on saatavissa sähköisessä muodossa.

Globaalista jakelujärjestelmästä

Esimerkkinä globaalista jakelujärjestelmästä voisi ottaa Amadeuksen, joka on hyvin laaja ja ymmärtääkseni toimiva jakelujärjestelmä. Elän kuitenkin siinä käsityksessä, että monet globaaleista järjestelmistä palvelevat paremmin suurempia matkailualanyrityksiä, matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja. Pienemmälle yritykselle voi tuntua haasteelliselta lähteä mukaan näin laajaan toimintaan ja usein jo palvelun paketointi globaalin varausjärjestelmän vaatimaan muotoon voi tuntua vastenmieliseltä. Oleellista onkin valita omalle yritykselle sopiva yhteistyökumppani tai jakelukanavaketju ja lähteä tekemään yhteistyötä esim. Alueen muiden pienyrittäjien kanssa tai vaikka kansainvälisessä mittakaavassa samankaltaisia palveluja myyvien yritysten kanssa.

Valmismatka- ja kuluttajansuojalait

Valmismatkalaki

Valmismatka on yleensä pakettina ostettu matkailupalvelujen yhdistelmä ja tavallisesti matkatoimiston myymä, esimerkiksi lento kohteeseen ja majoitus kohteessa. Valmismatka voi kuitenkin olla myös matkatoimiston matkustajalle räätälöimä matka. Matkatoimiston velvollisuus on aina kertoa matkustajalle onko kyseessä valmismatka vai ei. Valmismatkan tunnistaa myös matkustusasiakirjoissa käytetystä valmismatka-logosta.  Kuluttajavirasto ja Suomen matkatoimistoalan liitto ovat sopineet yleisistä valmismatkaehdoista, johon matkustajan oikeudet perustuvat. Matkanjärjestäjä voi erityistilanteissa käyttää yleisistä valmismatkaehdoista poikkeavia sopimusehtoja. Erityisehdot eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa valmismatkalain kanssa. 

Kuluttajansuojalaki

Sellaisilla matkoilla jotka eivät lukeudu valmismatkoihin, kuluttajaa suojaa kuluttajansuojalaki. Kuluttajansuojalain soveltamisalana on kulutushyödykkeiden tarjonta, myynti ja muu markkinointi elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Matkustajan oikeuksiin vaikuttaa siis se, ostaako hän valmismatkan vai matkustaako omatoimisesti. Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä, mikä tarkoittaa, että sen säännöksistä ei voida sopimuksilla poiketa. Myös verolait ovat pakottavia lain säännöksiä.

Kaupankäynnin säännöksistä

Kun verkkokaupan yhteydessä puhutaan kuluttajan tietosuojalaista, sillä tarkoitetaan kuluttajan oikeutta pystyä tarkistelemaan verkkokaupalle luovuttamiaan henkilökohtaisia tietojaan kuten osoitetietojaan sekä päättämään siitä, saako yritys luovuttaa niitä edelleen tai hyödyntää niitä omiin tarpeisiinsa esim. markkinointitarkoituksiin. Tietosuoja takaa kuluttajalle tiedonsaantioikeuden, tarkastusoikeuden, oikeuden saada omat tiedot korjatuksi sekä kielto-oikeuden.

Etämyynnillä tarkoitetaan nimenomaan verkkokauppaa tai muuta sellaista kaupankäyntiä, jossa kuluttaja ei ole itse paikalla eikä siis voi nähdä tuotetta fyysisesti. Etämyynnissä on poikkeussääntöjä normaaliin kaupankäyntiin nähden, esimerkiksi valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruuttamisoikeus. Kaikilla etämyyntituotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan. Etämyyntisäännökset velvoittavat elinkeinoharjoittajaa antamaan ao. tiedot kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen syntymistä.

•         elinkeinonharjoittajan nimi ja osoite sekä sijaintipaikka, jos se ei käy ilmi osoitteesta
•         kulutushyödykkeen pääominaisuudet
•        kulutushyödykkeen hinta, toimituskulut ja maksuehdot
•        oimitusta tai sopimuksen täyttämistä koskevat muut ehdot
•       sopimuksen vähimmäiskesto, jos sopimus koskee hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista
•        etäviestimen käyttämisestä syntyvät kulut, jos siitä veloitetaan perushintaa enemmän
•       tarjouksen voimassaoloaika
•        tieto peruuttamisoikeudesta tai siitä, että sitä ole.
•     tiedot on annettava käytettyyn etäviestimeen sopivalla tavalla, selkeästi, ymmärrettävästi ja niin, että tietojen kaupallinen tarkoitus käy selkeästi ilmi

Kuten huomata saattaa, elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välistä kaupankäyntiä hallitsevat melko monenlaiset erityisesti kuluttajaa suojelevat säännökset kun taas yritysten välistä nimenomaan sähköistä kaupankäyntiä tai sopimuksen tekemistä koskevia säännöksiä on hyvin vähän. Sopimusvapauden periaatteesta (mm. sopijakumppanin valintavapaus, muotovapaus, sisältövapaus, lainvalintavapaus) johtuen yritykset voivat pääsääntöisesti vapaasti sopia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sähköinen sopimus on lähtökohtaisesti samassa asemassa kuin perinteinenkin sopimus.

Verkkokaupan merkitys Suomen pk-yrityksille

Verkkokaupan kasvusta

Itellan vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan selviää, että vaikka verkko-ostamisesta on tullut usealla kuluttajalle arkea, niin kaiken kaikkiaan kuluttajat tekevät ostoksensa vielä suhteellisen harvoin verkosta, keskimäärin noin puolentoista kuukauden välein. Eli vaikka verkkokaupan kasvua on ennustettu ahkerasti viime vuosina, ei vielä voida puhua räjähdysmäisestä kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta.

Verkkokaupalla on Suomessa edelleen suuri kasvupotentiaali johtuen lähinnä siitä, että hyvin suuri osa yrityksistä ei vieläkään käytä verkkoa myyntikanavana. Nähdäkseni juuri matkailualan yrityksillä olisi tässä mainio markkinarako ja suuret mahdollisuudet liiketoiminnan kasvuun. Suuret kansalliset ja kansainväliset matkailualan yritykset hyödyntävätkin tätä hienosti mutta kansallisten pk-yritysten tilanne on vielä lapsenkengissä.

Menestyvä verkkokauppa 

Useat hyvän sisällön (tarkat tuotekuvaukset, hyvän markkinoinnin, mainiot lisäpalvelut, tarkat hintatiedot) omaavat verkkokaupat mahdollistaisivat kuluttajalle ihanteellisen mahdollisuuden tuotteiden vertailuun ennen ostopäätöksen tekoa. Näin ollen voidaan pitää entistä todennäköisempänä sitä, että kuluttaja on ostokseensa tyytyväinen. Verkkokaupassa hinta ei saisi olla ainoa vetovoimatekijä vaan verkkokaupan ja sen lisäpalvelut voidaan rakentaa niin houkutteleviksi, että kuluttaja ei enää metsästä pelkästään edullisinta hintaa. Tämä tuo haasteita sekä mahdollisuuksia ihan kaikkien alojen yrittäjille. Huono verkkokauppa on huonoa mainosta yritykselle eli yrittäjä ei saisi suhtautua verkkokaupan perustamiseen löyhästi vaan asioista pitää ottaa selvää ja seurata tiivisti myös kilpailevia yrityksiä. 

Menestyjiä tulee olemaan ne yritykset, jotka panostavat sekä teknisesti että visuaalisesti laadukkaaseen verkkokauppaan ja pitävät huolen siitä, että myös kaikki oheispalvelut kuten sosiaalinen puoli on kunnossa. Johtaja Stephen Yap TNS Globalista kertoi marraskuussa 2012 Kaupan liiton järjestämässä eCommerce –seminaarissa viimeaikaisista tutkimustuloksista, jotka osoittivat, että ”lähes 60 prosenttia kuluttajista kuuntelee ostovalintaa tehdessään enemmän toista kuluttajaa kuin tuotteen valmistajaa. Yli puolet kuluttajista ilmoitti luottavansa valmistajaa enemmän ystävänsä arvioon.” Tämä kertoo selvää kieltä siitä, että verkkokaupan tulee keskittyä myös muun muassa sosiaaliseen puoleen. Seminaarissa Yap myös korosti, että nykykuluttaja haluaa saman palvelun ajasta ja paikasta riippumatta. Tätä on mahdoton toteuttaa kivijalkakaupoissa, mutta oikein rakennettuna verkkokaupalla on tähän mahdollisuus.

Verkkokauppa kiinnostaa kaikkia

Itellan tutkimuksen mukaan ”Kaikenikäiset aikuiset ovat löytäneet verkkokaupat: verkkokaupan heavy user voi yhtä hyvin olla kaksi- kuin kuusikymppinen. Iäkkäämpien ostajien osuus on kasvanut tasaisesti, ja heillä keskiostos on myös arvoltaan suurempi kuin nuoremmilla. Verkosta ostetaan sekä tavaroita että palveluja iästä ja sukupuolesta riippumatta.” Tämä kertoo siitä, että verkkokauppa kiinnostaa tänä päivänä kaikkia kohderyhmiä. Kun tämän yhdistää siihen, että verkkokauppa on kivijalkakauppaan verrattuna kaikkien tavoitettavissa, en keksi montakaan syytä miksei yrityksen kannattaisi tähän lähteä. Mikäli resurssit eivät riitä, voi lähteä muiden toimijoiden kanssa kimppaan. Jos yrityksellä ei ole minkäänlaista ymmärrystä sähköisen liiketoiminnan merkitykselle tänä päivänä, tulee hän melko varmasti tippumaan lähivuosina kelkasta kokonaan.

Mahdolliset haasteet

Voisin kuvitella, että yhtenä rajoittavan tekijänä verkkokaupan kasvuun on vielä monen kuluttajan mielikuvat ja halut. Osa ei uskalla lähetä antamaan luottokorttitietojaan verkossa ja nämä samat ihmiset saattavat vieroksua tekniikkaa ylipäätään. Osalle kuluttajista ostosten tekeminen on fyysinen kokemus joka antaa tietynlaista mielihyvää. He nimenomaan haluavat mennä fyysisesti kivijalkakauppaan ja hypistellä tuotetta ennen sen ostoa. Hidasteina verkkokaupan pystyttämiseen taas voivat olla yrittäjän vaatimaton tekninen osaaminen, joka voi viedä haluja kokeilemiselta. Etenkin matkailualalla tulisi tuotteesta tehdä verkkokaupassa mahdollisimman myyvä mutta yrittäjä ei välttämättä osaa toteuttaa tätä omin avuin. Usein avun ostaminen koetaan hirmu kalliina joten moni yrittäjä vetoaa myös taloudellisten resurssien puutteeseen.

Vision merkitys sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa

Visio

Mielestäni yrityksen visio on erittäin merkittävässä roolissa sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. Onhan visio tärkeä osa yrityksen missiota yhdessä arvojen ja toiminta-ajatusten kanssa. Vision tulisi olla yrityksen tulevaisuuden tahtotila ja määrittää, millainen yritys haluaa tulevaisuudessa olla. Hyvän vision on syytä olla yksinkertainen ja selkeä mutta silti sisältää määrittelyjä esim. yrityksen liiketoiminnan laajuudesta, kasvusta, yrityskuvasta ja kilpailutilanteesta. Vision tulisi olla niin konkreettinen ja innostava, että se koskettaisi yrityksen jokaista työntekijää ja toimisi myös motivoijana työssä. Oleellista on, että visio ohjaa koko liiketoiminnan suunnittelua, niin sähköistä kuin ei-sähköistäkin puolta. Näiden tulisi kulkea käsi kädessä ja noudatettava saumattomasti samaa visiota. Harmillisen usein yrityksen visiot muistuttavat enemmän unelmia ilman varsinaisia konkreettisia tavoitteita. Tällöin visiosta ei ole hyötyä yritykselle eikä sen henkilöstölle ja se jää myös melko varmasti toteuttamatta.

Yrityksen e-strategia

Yrityksen e-strategian tulisi olla kiinteänä osana varsinaista liiketoimintastrategiaa. Yhdessä teknologia- ja markkinointistrategian kanssa se luo hyvät mahdollisuudet menestykseen. E-strategia on markkinointi-, myynti- ja viestintästrategian yhdistelmä, joka luo raamit kaikelle yrityksen sähköisissä kanavissa tekemille toimille. Saadakseen toimivan e-strategian, yrityksen tulee analysoida alkutilanne, asettaa tavoitteet, sopia konkreettiset toimintamallit ja seurata tuloksia ja mitata onnistumista. Tämä kannattaa toteuttaa sostac-mallin avulla. Kun yrityksellä on tarvittavat tiedot, on sillä hyvät mahdollisuudet rakentaa toimiva e-strategia. Jos tämä on hyvin rakennettu, sen ei pitäisi olla vain markkinoinnin työkalu vaan se toimii koko organisaation ohjenuorana. Se pitää sisällään kaiken sähköiseen liiketoimintaan liittyvän, kuten miten rakennetaan sähköiset ohjekirjat tai kuinka vastataan sähköisesti tuleviin asiakkaiden kyselyihin. Näin saadaan e-strategia linkittymään yrityksen asiakaspalveluprosesseihin ja liittämään kaikki sähköiset kanavat myynnin tueksi.

On oleellista ymmärtää, että yritys jättää jälkeensä lyhyt- ja pitkäaikaisia digitaalisia jalanjälkiä useiden eri kanavien kautta. Nämä jalanjäljet vaikuttavat muun muassa yrityksen brändiin ja loppupeleissä myös myyntituloksiin. Näin ollen ymmärrämme, että oleellista olisi tunnistaa eri kanavissa liikkuvat potentiaaliset asiakkaat, tuntea näiden kanavien aktivointivoima ja suunnitella yrityksen visiota vastaava sisältö.