torstai 21. helmikuuta 2013

Kiss my Turku - kampanja


Tehtävänä oli etsiä ja esitellä onnistunut internet-markkinointi case ja esitellä se. Mainittava on, että tehtävä oli erittäin mieleinen ja voisin kirjoittaa siitä pitkät pätkät. Yritän nyt kuitenkin hillitä itseni ja esittää casen mahdollisimman selkeästi, lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kuva täältä


Valitsin Turku Touringin jo ensimmäistä kertaa keväällä 2011 lanseeraaman rohkean ja humoristisen markkinointikampanjan Kiss my Turku. Kampanjan sydän on netissä toimiva suosittelumoottori, joka etsii kävijälle turkulaisia hengenheimolaisia ja kertoo näiden parhaat menovinkit Turun seudulla. Kiss my Turku –sivustolla esittäytyy yli sata Turun seudun asukasta. Osa aivan tavallisia kansalaisia ja osa tunnettuja julkkiksia. Kampanjan mediakasvoina ovat muun muassa Mike Monroe, Lola Wallinkoski ja Mira Luoti. Kampanjan pääpaino on selkeästi internetissä mutta kokonaisuuteen kuuluu lisäksi TV-mainontaa ja ulkomainontaa. Kampanjassa oli mukana runsaasti Turku Touringin yhteistyökumppaneita kulttuuripääkaupunkiorganisaatiosta Varsinais-Suomen matkailualan kärkiyrityksiin. Kampanja näki siis ensi kertaa päivänvalon toukokuussa 2011 eli Turun kulttuuripääkaupunkivuotena ja sitä jatkettiin tehostetusti alkukeväällä 2012.

Koin kampanjan tehokkaana sen hyödyntäessä niin laajalti erilaisia (internet)markkinoinnin työkaluja. Kampanjan näkyvyyteen oli panostettu ja siihen törmäsi useassa eri mediassa sekä katukuvassa. Lisäksi kampanja oli toteutettu laadulla (lue: isolla rahalla), se paistoi läpi sekä muotokielestä että toteutustavoista.

Mike Monroe yhtenä kampanjan keulakuvista.




Kampanjan kohderyhmä ja tavoitteet

Elän vakaasti siinä uskossa, että kampanjan kohderyhmä oli kotimaiset matkailijat sekä erityisesti Varsinais-Suomalaiset eli lähialueen matkailijat. Tästä kielii mielestäni se, että kampanja oli toteutettu pääasiassa suomeksi sekä hyödyntäen suomalaisille tuttuja julkkiksia. Katukuvassa kampanja näkyi Varsinais-Suomessa, TV-mainonnan laajuudesta minulla ei ole varmaa tietoa. Ja tarkoitushan olikin keskittyä nimenomaan internetissä tapahtuvaan markkinointiin, joten edetään sillä. 

Tavoitteita oli varmasti enemmän kuin yksi. Päätavoitteena oli varmasti luoda Turulle uudenlaista, freesimpää, mielenkiintoisempaa ja rohkeampaa imagoa matkailukapunkina. Turku on välillä mielletty hyvinkin perinteiseksi kohteeksi jo historiansakin puolesta mutta nyt haluttiin laajentaa tarjonnan tunnettuutta. Toki tähän tavoitteeseen liittyy vahvasti se, että haluttiin Turkuun lisää matkailijoita ja sitä kautta valuuttaa. Tietääkseni päätavoite oli kuitenkin juuri näkyvyydessä, tunnettuudessa ja imagon parantamisessa ja tämä tapahtui pääosin internetissä.

Tarkempi kuvaus kampanjasta

Kampanja ei tällä hetkellä pyöri enää aktiivisesti ja tästä syystä en valitettavasti pysty esittelemään kaikkia siihen liittyviä mahtavia ideoita mutta yritän parhaani mukaan. Kuten aiemmin mainitsin, oli kampanja laaja ja sen sydämenä toimi Kiss my Turku-sivusto (myös englanninkielinen versio). Sivustolla pääsee miksaamaan oman lomansa eli nostamaan omat kiinnostuksen kohteensa vahvasti esiin ja löytämään ihmisiä, joilla on mahdollisimman korkea prosentuaalinen yhteensopivuus omien mieltymyksiesi kanssa (toimii hieman samalla periaatteella kuin vaalikone mutta hyvin paljon yksinkertaisemmin). Käyttäjä voi sitten lukea näiden turkulaisten ”sisäpiirin” menovinkit ja näin ollen ei tarvitse tutustua pelkästään yleisimpiin nähtävyyksiin, jotka tavallisesta ovat esillä. Kävijä saa suoraan juuri häntä kiinnostavat koordinaatit. Kampanjan ollessa aktiivinen, sinne sai jättää myös omat parhaat turku-kokemusvinkit sekä jakaa niitä muiden käyttäjien kanssa.

Kiss my Turku-sivustolta pääsee myös luonnollisesti Turku Touringin uudistetuille ja saman ilmeen omaavalle emoportaalille, joka tuki kampanjaa esittelemällä uutuutena esimerkiksi erilaisia kulkureittejä karttoineen Turusta. Hauska idea ja toimi kyllä käytännössäkin. Reittejä oli esim. Food Walk, Romantic Walk, Architecture Walk jne.

Osana kampanjaa oli myös Turkutuurinki-verkkolehti sekä erilaisten tapahtumien yhteyteen luodut landing paget. Esimerkkinä sellaisesta Turku Touringin matkamessutarjoukset vuonna 2012. Myös sosiaaliseen mediaan panostettiin aivan uudella tavalla. Turku Touringin facebook-sivut saivat uuden ilmeen ja ne toimivat hyvinkin aktiivisena seuraten muun muassa matkailijoiden kertomuksia, Turun tapahtumia sekä esitellen kilpailuja. Yksi parhaista kilpailuista oli mielestäni teemaan sopiva Kissing Booth, jossa oli valtavan hienoja palkintoja. Tästä ei valitettavasti ole olemassa linkkiä kun kilpailu on aikoja sitten jo mennyt mutta ideana oli, että facebook-kävijä meni pussauskoppiin, josta oli mahdollista voittaa palkintoja laidasta laitaan. Alueen matkailu- ja ravintolayrityksille tarjottiin mahdollisuutta ottaa osaa kampanjaan ostamalla Turku Touringilta eritasoisia tuotekortteja. Laajimmassa tasossa yritys oli näkyvästi mukana Turku touringin sivuilla mm. bannerimainonnalla, infopläjäyksinä ja antamalla palkintoja Facebookin Kissing Boothiin. 

Hienoa kampanjassa oli, että se oli yhtenäinen. Kaikki materiaali ja mainonta tukivat toisiaan, paperiesitteistä ja kartoista aina tv-mainoksiin. Sai kampanja myös tunnustusta Suomen markkinointiliiton MARK Turku-osaston kampanjalle myöntämällä palkinnollakin. Kisassa oli 153 eri markkinointityötä Turun alueelta, joten ei mikään huono suoritus. 






Kampanjan mittaus ja jatkuvuus
Satun tietämään, että kampanjan yhtenä tärkeimpänä mittarina oli Kiss my Turku – kampanjasivuston ja emoportaalin kävijämäärät. Myös Turku Touringin FB-fanien määrä muodostui yhdeksi osaksi mittausta. Muistutan vielä, että kampanjan ensimmäinen ”aktiivikausi” oli toukouu-syyskuu 2011. Tämä oli hyvä ajankohta kampanjalle, sillä samana vuonna Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki ja sai muutenkin jo näkyvyyttä sitä kautta. Kampanja pyörähti uudestaan käyntiin keväällä 2012 ja syksyllä kävi ilmi, että sivustolla käytiin kampanja-aikana 280.000 kertaa, joka oli yli 100.000 kertaa enemmän kuin vuonna 2011. Tämä on mielestäni hieno saavutus ajatellen sitä, että vuosi 2012 ei ollut enää kulttuuripääkaupunkivuosi ja silti sivusto herätti kiinnostusta. Sivustolla viihdyttiin poikkeuksellisen pitkään, keskimäärin 3,5 minuuttia, mikä kertoo myös jonkinlaisesta onnistumisesta. Fb-faneja Turku Touring oli onnistunut keräämään kesän 2012 lopulla yli 12,500 kappaletta. 

Selvää on, ettei samaa kampanjaa voi pyörittää ikuisuuksia. Uusin elementein höystettynä se toimisi varmasti vielä tulevan vuoden mutta sen jälkeen on keksittävä jotain uutta. Tärkeää olisi jatkaa samantyylistä linjaa. Kerta tämä kampanja on todettu toimivaksi niin miksi palata vanhaan tylsään? Uutta pökköä pesään ja Turku matkailukaupunkina nousuun! Olen itse vielä niin vihreä tällä alalla etten valitettavasti osaa keksiä tälle nimenomaiselle kampanjalle mitään kehittämiskohdetta. Kirjoituksestani on varmasti jo aiemmin käynyt ilmi kampanjan erinomaisuus ja syyt siihen, joten nyt voin hyvillä mielin lopettaa paasaukseni tähän.

Linnasmäki Oy, kotisivujen konversion parantaminen


Valitsin kehittämiskohteeksi oman yrityksemme kotisivut. Kyseessä on kokous-, majoitus ja ravintolapalveluita tuottava yritys. Sivuja tutkiessa voisi alkuun heti todeta, että niitä tehtäessä ei ole kohderyhmää mietitty sen enempää. Sivut ovat enemmänkin informatiiviset ja periaatteella ”kaikille jotakin”. Jotta konversiota pystytään kehittämään, on tiedettävä mitkä kotisivulle asetetut tavoitteet ovat. Konversiohan tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, miten hyvin kotisivut täyttävät niille asetetut tavoitteet. Ja jotta konversiota ylipäätään voidaan mitata, on ensin luotava konversiotavoite. Lisää konversion parantamiseksi täältä. Seuraavaksi käyn satunnaisessa järjestyksessä läpi omat ehdotukseni sivujen konversion kasvattamiseen. En kuvaile sivuja kuin vaadittavailta osin, joten jos haluat tutustua niihin paremmin, löydät linkin ylempää.

Viisi vinkkiä sivujen konversion kasvattamiseen

Online-myynti
Kotisivuilla ei ole online-myyntiä missään muodossa. Varaustiedustelun toki saa lähetettyä sekä majoitus- että kokouspalveluista. Nämä löytyvät erilliseltä välilehdeltä. Koen, että nykyään online-huonevaraus tulisi olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Harvempi asiakas jaksaa lähettää erillisen varaustiedustelun ja odottaa siihen vastausta sähköpostiinsa. Varaustilanne halutaan tietää välittömästi jotta reissun suunnittelu voi jatkua. Ehdottaisinkin, että Linnasmäki lisäisi sivuilleen helppokäyttöisen online-varausjärjestelmän. Näin ollen sivuille saataisiin myös helposti seurattava tavoite. 

Välilehdillä esiintyvien ongelmien korjaaminen
Selatessani välilehtiä ja yrittäessäni arvioida niiden tarpeellisuutta ja toimivuutta, törmäsin muutamaan häiritsevään seikkaan. Kokous-välilehdellä on kuvien vieressä teksti, jossa kerrotaan kokouspalveluista yleisesti. Sen alla on listattuna selkeästi erilaiset kokoustilavaihtoehdot sekä talosta löytyvä tekniikka. Yllä oleva esittelyteksti on sen verran pitkä, että mikäli sen haluaa lukea kokonaisuudessaan, on klikattava Lue lisää-nappia. Kun tätä klikkaa niin alla olevat tila- ja tekniikkatiedot katoavat kokonaan näkyvistä. Tämä olisi hyväksyttävää jos tekstin alla olisi ns. paluu-nappi jolla pääsisi taas alkutilanteeseen mutta sellaista ei ole. Hyvin pieni asia, mutta minua se ainakin häiritsee ja ensimmäinen epäkäytännöllisyyden ja ärsytyksen tunne on jo saavutettu (mikä ei tietenkään ole toivottavaa).
Majoitus-välilehdellä on 16-kuvan ruudukko ja viemällä hiiren jonkin kuvan päälle, se näkyy suurempana muiden yläpuolella. Tämä tuntuu olevan yleisesti käytetty tapa mutta ainakin tässä nimenomaisessa sivustossa on sellainen puute, että kävijä joutuu käymään usean kuvan läpi ennen kuin löytää etsimänsä sillä kuvia ei ole jaoteltu mitenkään. Kuvan kuvatekstistä käy ilmi, mikä huonetyyppi on kyseessä mutta jos asiakasta kiinnostaa nähdä kuva yhden hengen hotellihuoneesta on kohtuutonta laittaa häntä käymään kaikkia kuvia läpi. Ehdottaisinkin, että kuvien vieressä olisi selkeät jaottelut eri huonetyypeistä ja niitä klikkaamalla avautuisi ko. huonetta koskevat kuvat esim. erilliseen ikkunaan.

Linnasmäki


Varaustiedustelun teko helpommaksi
Kuten aiemmin mainitsin, löytyvät varaustiedustelulomakkeet erilliseltä välilehdeltä. Näkisin, että mikäli kokous-välilehdeltä ja majoitus-välilehdeltä olisi suorat linkit itse lomakkeeseen niin se alentaisi mahdollisen asiakkaan kynnystä lähettää sellainen. Ehdottaisin selkeän napin/linkin (toimiva!) laittamista esiin kyseisille välilehdille. Ja mikäli sivustolta voi myöhemmin tehdä online-huonevarauksia niin tällöin majoitus-välilehdelle tietysti varaa huone-nappi tai muu vastaava.

Etusivu mielenkiintoisemmaksi
Etusivulla ei mielestäni ole sinänsä mitään häiritsevää tai sekavaa mutta se (ja sivut kokonaisuudessaan) on melko tylsät. Selkeät, mutta tylsät. Ehdottaisin kahta asiaa. Etusivulle kannattaisi laittaa esim. eri varausjärjestelmien (booking, hihostels jne.) kautta tulleita käyttäjien kokemuksia. Ne ovat oiva tapa lisätä kävijän mielenkiintoa ja luottamusta yritystä ja sen palveluita kohtaan. Kaipaisin myös etusivulle jonkin eyecatcherin. Jokin, joka saa kävijän kiinnostumaan ja innostumaan välittömästi. Kyseessä voisi olla usein vaihtuva edullinen tarjous tai esimerkiksi kilpailu. Se ei myöskään veisi paljon tilaa, eikä tekisi sivustosta sekavaa, sillä sen voisi toteuttaa klikkaa tästä-tyylisellä napilla, joka veisi asiakkaan landing pagelle, jossa erikoishintaisen varauksen pystyisi tekemään, tai kilpailuun osallistumaan.

Hinnat näkyviin?
Satun kokemuksesta tietämään, että kyseisen yrityksen myyntisihteereille ja vastaanottoon tulee hyvin paljon puheluita, joissa tiedustellaan tietyn kokoustilan päivävuokraa tai päiväkokouspaketin hintaa. Tämä kertoo mielestäni siitä, että kotisivut eivät ainakaan tältä osin täytä asiakkaiden tarpeita. Kotisivuilta löytyvät majoitushinnat mutta ei kokouspakettien/tilojen hintoja. Myös tarjoilujen hinnat puuttuvat. Monille asiakkaille tarjoilut räätälöidään mutta osviittaa antavina voisi sivuilta löytyä edes perustarjoilut hintoineen. Tämä on selkeä puute, joka tulisi korjata välittömästi. Jäin miettimään, että onko selkeämpää, että ylälaidassa olisi erillinen välilehti myös hinnastolle? Näin sen huomaisi ensisilmäyksellä. Kaikille kun ei tule mieleen etsiä ko. informaatiota erillisiltä välilehdiltä. Eikä mielestäni tarvitsekaan.

Muita huomioita
Tein myös muita huomioita, joita yrityksen olisi ehkä syytä miettiä tulevaisuudessa. Kaikki liittyvät konversion kehittämiseen mutta asia erikseen on toki ensin päättää mitä halutaan lähteä kehittämään. Kaipaisin sivulle selkeää palautelomaketta. Sellaista jota yritys voisi myös hyödyntää keräämällä siitä dataa. Tällä hetkellä asiakas voi jättää vapaamuotoisen palautteen mutta numeerinen monivalintalomake olisi tähän paras. Kyseiset lomakkeet ovat yrityksellä olemassa jo paperiversiona joten niiden saaminen kotisivuille ei olisi mikään ongelma. Palautteita saataisiin tällä tavoin varmasti enemmän, sillä kaikki eivät koe miellyttäväksi täyttää lomaketta tilaisuuden/majoituksen päätteeksi kun on muutenkin jo kiire kotiin.
Kokeilin selailla kotisivuja myös iphone-puhelimellani. Sivut latautuvat yllättävän nopeasti mutta ovat liian monimutkaiset käytettäväksi mobiilin kautta. Ensinnäkin sivujen värimaailma on mielestäni liian tumma ja toiseksi niillä on aivan liikaa tekstiä ja kuvia tähän tarkoitukseen. Mikäli sivuille saadaan online-huonevaraus, tulisi niiden sitäkin suuremmalla syyllä olla paremmin mobiilikäyttäjälle soveltuvat eli selkeämmät ja helppokäyttöisemmät.
Lopuksi haluaisin todeta, että kaiken a ja o olisi miettiä sivuille selkeät konversiotavoitteet ja miten niitä lähdetään seuraamaan. On vain pakko uskaltaa tehdä uusia ratkaisuja sillä niistä oppii, mikä toimii ja mikä ei. Olettamalla ei ainakaan saa koskaan mitään varmaa tietoa kävijöiden käyttäytymisestä sivuilla. Yrittänyttä ei laiteta jne.

Kävijäseurannan analysointi

Tässä kirjoituksessa minun on tarkoitus analysoida sivuston x kävijäseurantatilastoa ja tehdä siitä kolme löydöstä ja esittää niihin parannusehdotukset. Seuraava teksti perustuu siis tähän raporttiin. Voin heti alkuun myöntää, että tämä ei ole niitä vahvimpia osa-alueitani ja tunnenkin lievän paniikin valtaavan kun edes mietin miten lähtisin etenemään tehtävän kanssa. Eli ei auta kuin kirjoittaa mitä pieneen päähäni putkahtaa haha.


Käynnit sekä välitön poistuminen

Raportista käy ilmi, että käyntejä sivuilla on yhteensä 421 kpl joista 50,83 % ovat poistuneet sivuilta välittömästi. Herääkin kysymys, miksi näin? Jos puolet kävijöistä ei viihdy sivuilla hetkeäkään, on määrä mielestäni sen suuruinen, että asiaa voisi yrittää parantaa. Ovatko välittömästi poistuneet reilut 200 kävijää ns. turhia kävijöitä vai mahdollisesti potentiaalisia asiakkaita. Mikäli he edustavat jälkimmäistä ryhmää, on yksi varteenotettava keino sivujen konversion parantaminen. Jokin sivuissa on sellaista, joka ei miellytä heitä. Voiko olla, että sivut ovat niin epäorganisoidut ja sekavat, että he eivät heti löydä sieltä tarvitsemaansa tietoa eivätkä jaksa jäädä sitä etsimään. Konversion kasvattamisesta löydät hyviä vihjeitä täältä. En pidä toisaalta mahdottomana sitäkään, että sivuille on ollut linkki jollain toisella sivustolla ja sitä on käyty kurkkaamassa mielenkiinnosta ja päätetty palata takaisin myöhemmin. Näin toimin ainakin itse usein. Tämän puolesta puhuu käyntikäyrä joka osoittaa mille päiville käynnit ovat jakautuneet. Käyrässä on selkeästi havaittavissa muutamia pyrähdyspäiviä.

Käynnit kävijätyypin mukaan ryhmiteltynä

Tämä osio sivuuttaa myös äskeistä hieman siten, että raportista voidaan nähdä, että lähes 65 % kävijöistä ovat sellaisia jotka palaavat sivuille eli ei uusia kävijöitä (niitä ovat luonnollisesti loput noin 35 %). Tämä kertoo positiivista sanomaa. Sivut ovat selkeästi olleet niin mielenkiintoiset tai täyttäneet ainakin osan kävijöiden vaatimuksista, jotta he palaavat niille uudestaan. Tämä tukee myös aiemmassa kappaleessa esittämästäni linkki-teoriasta, eli useat kävijät ovat käyneet kurkkaamassa sivuille ja sitten palanneet uudestaan. Joka tapauksessa, me haluamme olettaakseni kasvattaa näiden uudelleenkävijöiden joukkoa. Eli haluamme ”koukuttaa” nuo reilut 150 ensikävijää tulemaan takaisin. Miten se käytännössä tapahtuu, on hieman mysteeri minulle itsellenikin. Mikäli sivuston käytettävyys on kunnossa ja se on kohderyhmälle mielenkiintoinen, niin voisi luulla, että jo tämä riittäisi houkuttelemaan kävijät takaisin. Aina se ei kuitenkaan ole näin ”helppoa”. Voi olla, että he ovat löytäneet tiensä sivuille esim. googlen kautta, mutta kuten tiedämme, myös meidän kilpailijat löytyvät sieltä ja usein vielä meitä helpommin. Tätä voisi tehostaa hakukoneoptimoinnilla. En tiedä olisiko tyhmä idea laittaa suoraan etusivulle jokin houkutteleva kilpailu jonka yhteydessä kerätään osallistujien s-postiosoitteet. Niitä voisi hyödyntää tulevassa sähköpostimarkkinoinnissa tai uutiskirjeissä, jotka voivat omalta osaltaan avittaa potentiaalisten asiakkaiden sitouttamisessa sivustoon.

Käynnin keskimääräinen kesto

Tämä osuus raportista kiehtoo ainakin itseäni kaikkein eniten. Käyrästä voisi äkkiseltään päätellä, että keskimääräinen kesto käynnille on noin 8-10 minuuttia (oma tulkinta). Osa kävijöistä on viihtynyt sivuilla jopa 15 min tai lähemmäs puoli tuntia kun taas osa vain muutaman minuutin. Nämä seikat voivat olla joko hyviä tai huonoja. Riippuen minkä tyyppinen sivusto on kyseessä (tämä ei käy ilmi raportista). Pitkään sivuilla viihtyneet ovat kokeneet sivut joko erittäin mielenkiintoisiksi tai eivät ole löytäneet etsimäänsä, mutta kuluttaneet silti aikaa etsimiseen. Jotenkin haluaisin uskoa ensimmäiseen vaihtoehtoon ja perustella sen siten, että ellei kävijä ensimmäisten minuuttien aikana löydä etsimäänsä, en usko että hän kuluttaa sivuilla kymmeniä minuutteja vaan etsii toiset sivut (kilpailijan?). Jo muutaman minuutin sivuilla viihtyneet ovat selkeästi potentiaalisia uudelleenkävijöitä, mikäli heidän mielenkiintonsa saa tuona lyhyenä aikana kunnolla heräämään. Tässä kohtaa voi hyödyntää jo aiemmin käsiteltyjä vinkkejä. Lopuksi voisi vielä todeta, että mobiilikäyttäjiä ei sivuilla ole ollut kuin muutama hassu kävijä ja se kielii joko siitä, että sivut eivät alkujaankaan ole tehty sitä varten, vaan sisältävät sellaista materiaalia, jota mieluummin lukee/käsittelee/katselee koneen kautta tai sitten mobiiliversio sivuista on yksinkertaisesti täysin kelvoton.

Konversion kasvattaminen

Tehtäväksi saimme kirjoittaa postauksen blogiimme sellaisesta internetmarkkinoinnin työkalusta jonka tunnemme huonoiten. Allekirjoitan, että konversio ja sen kasvattaminen on yksi niistä. Noloa myöntää, mutta en ole juurikaan tutustunut aiheeseen, sillä se ei ole ollut työnkuvani kannalta relevanttia. Parempi myöhään jne.


Konversio tarkoittaa sitä, miten yrityksen kotisivut täyttävät niille asetetut tavoitteet. Jotta konversiota voidaan mitata, on sivulle ensin luotava konversiotavoite. Tavoite ei välttämättä tarkoita x-määrää myytyä tuotetta vaan voi yhtä hyvin olla esimerkiksi jätettyjen tarjouspyyntöjen määrä tai uutiskirjeen tilaaminen. Jotta tässä kaikessa olisi jotain järkeä, on pystyttävä seuraamaan sivuilla kävijöiden toimintoja. Kävijämäärä yksistään ei kerro mitään. On seurattava mitä kävijät sivuilla tekevät tai ovat tekemättä. Mistä he sivuille löytävät ja mihin he sieltä lähtevät. Ja kaikkein tärkeimpänä totta kai, suorittavatko he sivuilla toivotun toiminnon. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, konversion parantaminen tarkoittaa sitä, että ohjataan sivuilla kävijöiden toimintaa oikeaan suuntaan, oli kyse sitten ostoksen tekemisestä tai kilpailuun osallistumisesta. Pitää lähteä liikenteeseen siitä, että sivuston tekniikka on toimivaa ja perusasiat löytyvät välittömästi. 

Esimerkki

Pikku-Liisa haluaa ostaa My Little-ponyn. Hän etsii googlesta hakusananaan ponin nimi. Hän päätyy tunnetun lelukaupan verkkosivuille ja kirjoittaa hakukenttään haluamansa ponin nimen. Kuin ihmeen kaupalla avautuu juuri oikea sivu, jossa kyseistä ponia myydään kolmena erivärisenä. Liisa valitsee niitä mieleisensä ja on jo kohta huutamassa äitiään maksamaan ostoksen luottokortillaan, kun tilanne tyssää siihen. Liisa ei löydä lelun tuotesivuilta ostoskori-nappia, jota klikkaamalla tuotteen saisi vietyä kassalle. Nappi ei nimittäin ole edes mikään nappi vaan mustalla kirjoitettu teksti sivun oikeassa yläkulmassa. Liisa ei edes osaa etsiä ostoskori-tekstiä sieltä, vaan etsii vain värillistä helposti huomattavaa nappia. Lopuksi Liisa turhautuu ja menee uudestaan googlen sivuille ja etsii samalla hakusanalla ja valitsee osumista toisen lelukaupan kotisivut.

Tässä lapsellisessa ja hyvin yksinkertaisessa esimerkissä oli kyse nimenomaan huonosta sivujen suunnittelusta, jota saa korjattua hyvin pienin parannuksin. Tämä kuitenkin vaatisi sen, että kotisivujen kävijöiden käyttäytymistä seurattaisiin. Mikäli sivuja ei seurata, on konversiota lähes mahdotonta lähteä summanmutikassa ”kasvattamaan”.

Ihana pony täältä
Lähteet:


Google Alerts

Yksi ah niin monista inspiroivista kotitehtävistä joita kouluttajaltamme Ilkka Kauppiselta saimme, oli avata Google Alerts-tili ja lisätä sinne muutamia sanoja ns. hälytykseen. Google-ilmoitukset ovat siis omiin valinnaisiin hakusanoihin perustuvia Google-tulosten päivityksiä. Ohjelma etsii uusimpien tulosten joukosta omia hakujani vastaavat sanat ja ilmoittaa niistä minulle sähköpostitse valinnaisesti joko päivittäin tai kerran viikossa.


En ole aiemmin tutustunut ohjelmaan mutta ensivaikutelmani oli, että tästä saattaa olla jotain hyötyäkin, kunhan vain löytää ne oikeat hälytyssanat. Etenkin jos työssään haluaa seurata vaikka kilpailijoitaan ja heidän uutisiaan sekä uusia tuotteitaan tai vaikkapa erikoistarjouksia niin tämä tuntuu oivalle työkalulle. Pysyypähän sitä kärryillä mitä muut myyvät ja markkinoivat sekä millä hintaa ja ennen kaikkea millä tavoin.

Laitoin itselleni nyt aluksi kaksi sanaa hälytykseen. Tulevaisuudessa niitä voi lisäillä ja muokkailla mutta aloitin nyt yksinkertaisimmasta päästä. Ensimmäinen sanoista on yrityksemme nimi eli Linnasmäki. Mielenkiintoista on seurata, tuleeko tästä kuinka paljon uusia tuloksia… Veikkaan, että tämänhetkinen tilanne saattaa olla lähinnä masentava. Noh, katsellaan mitä tuleman pitää.
Toinen sanoista ei liity ammatilliseen puoleen mitenkään vaan pelkästään harrastukseeni. Laitoin hälytykseen suomalaisen huippukouluratsastajan/valmentajan ja oman esikuvani Kyra Kyrklundin. Seuraan muutenkin mielenkiinnolla mitä hänestä maailmalla puhutaan ja postataan sekä tietysti häneen uraansa liittyviä uutisia ja juttuja. Tällä haulla ainakin luulisi niitä tuloksia tulevan eikä aikaa kulu siihen, että etsii jokaisen mahdollisen kouluratsastukseen liittyvän sivun erikseen ja lukee uutisia sieltä. 

Tässä kirjoittaessani aloin miettimään (pitkät piuhat jne…), että olisiko nämä hälytykset pitänyt laittaa jo esim. viikkoa takaperin, niin voisin nyt tässä postauksessa myös arvioida niiden tuloksia jos sellaisista olisi tullut ilmoituksia? No, tilanne on nyt joka tapauksessa se, että postaan niistä sitten myöhemmin kun esimerkkejä on saatavilla.


Oman Google Alerts - tilin pääset luomaan täältä



Pääasia nyt on varmaan saavutettu. Eli osaan luoda Google Alerts-tilin ja lisätä (ja poistaa) sieltä hakusanoja sekä ymmärrän mihin tarkoitukseen tätä voi hyödyntää ammatillisessa mielessä.

SOSTAC-malli



Sostac-mallin luoja Paul Smith on myös markkinointikirjallisuuden menestyskirjailija, kansainvälisesti pidetty puhuja sekä konsultti. Mallia on kiitelty laajasti sen selkeyden vuoksi. Seuraamalla kuutta toisiaan tukevaa ”askelta”, on ykriyksellä koostaan ja tuotteestaan riippumatta tukeva pohja menestyneen merkkinointisuunnitelman tekoa varten. Mallia pidetään myös laajempana kuin perinteistä SWOT-analyysiä, sillä se pitää sisällään myös suunniteltujen asioiden suorittamisen käytännössä sekä niiden mittaamisen. Tästäkin on liikkeellä kahtaa eri tulkintaa mutta minä haluaisin ajatella sen niin, että tämän mallin mukaan nimenomaan suoritetaan kaikki askeleet myös käytännössä eikä vain suunnitella teoriassa. Vaikka kyse onkin markkinointisuunnitelmasta on huolehdittava siitä, ettei kaikki jää aina suunnitteluasteelle. Ellei ideoita toteuteta käytännössä, on mahdotonta arvioida niiden toimivuutta ja yritykselle tuomaa etua.


SOSTAC-malli. Kuva täältä.



SOSTAC suomeksi

S = Situation: Missä olemme nyt?
• Mikä on yrityksen tila markkinoilla tällä hetkellä verrattuna kilapiljoihin

O = Objectives: Missä haluaisimme olla?
• Mitkä ovat yrityksen tavoitteet markkinoilla, minne haluamme päästä?

S = Strategy: Mitä saavutamme?
• Kirjattu strategia siitä, mitä voimme tehdä päästäksemme tavoitetilaan?

T = Tactics: Miten toimimme käytännössä?
• Yksityiskohtainen selotus siitä, mitkä ovat ne käytännön asiat joita lähdemme työstämään ja millä tavoin?

A = Action: Itse toiminta
• Suunnitellut asiat toimeksipannaan käytännössä (”työosuus”).

C = Control: Kuinka mittaamme onnistumistamme?
• Toteutettujen sunnitelmien kontrollointi ja mittaaminen.

Markkinointisuunnitelman laatiminen ennen ja jälkeen Internetin

Mietin hetken, onko kyseessä jonkin sortin kompakysymys, sillä yksinkertaisesti ajateltuna ei itse suunnitelman laatimisessa ole mielestäni eroja. Jos noudatetaan sostac-mallia, ovat kaikki kohdat sellaisia, jotka mahdollistavat markkinointisuunnitelman laatimisen olemassa olevia markkinoinnin työkaluja käyttämällä. Luultavasti tämä on yksi syy siihen, että malli on ollut menestynyt jo pidemmän aikaa. 

Ennen Internetiä keinot suunnitelmien toteuttamiseen olivat vain paljon suppeammat ja kuin nykyään. Sähköisen markkinoinnin työkalut luovat nykyään lukemattomia mahdollisuuksia yrityksen markkinointia varten. Ennen käyettiin perinteisiä keinoja kuten puhelinta, ilmoittelua, suoramainontaa, faksia, messuja jne. Toki osa näistä keinoista on vahvasti esillä myös tänä päivänä mutta sähköisen markkinoinnin mahdollisuudet ovat vielä paljon laajemmat.

Toki on varmasti niin, että markkinointikeinoja on nykyään niin hurja määrä, on yrityksen tarkasti mietittävä mitä niistä lähteä toteuttamaan eli mikä keino palvelee parhaiten oman kohderyhmän tavoittelussa eikä tietenkään pidä unohtaa sitä kylmää tosiasiaa. että eri työkalut vaativat eritasoisia resursseja. On mietittävä tarkkaan, mihin rahansa laittaa. 

Ennen markkinoitiin epäilemättä useammin tyylillä ”kaikille jotakin” kun taas nykyään tarkka segmentointi on tehtävä heti alussa ja sen pohjalta lähdetään tekemään esim. markkinointikampanjaa. Nykyään markkinointi on myös ajallisesti nopeampaa. Ei tarvitse odottaa , että posti vie mainoksen perille ja sitä rataa vaan ihana Internet on kaikkialla ja kaikille "avoinna" koko ajan. Myös tulosten seuraaminen on helpompaa nykyään, tai ainakin siihen on olemassa enemmän työkaluja. Kun markkinointi hoidetaan sähköisessä muodossa siitä muodustuu ”jälki” jota pystytään seuraamaan. Tärkeää on myös tehdä niin. Ilman tulosten mittaamista on mielestäni turhaa lähteä toteuttamaan mitään kampanjaa. Ennen vanhaa seuranta on ollut huomattavasti hankalampaa. Eli todettakoon nyt vielä tähän, että itse markkinointisuunnitelman teossa ja siinä pysymisessä tuskin on eroja mutta keinoissa toteuttaa suunnitelma eroja on enemmänkin.

Lähde:


Hawkey, John. Exit strategy Planning: ”Growing Your Business for Sale or Succession”. Abingdon, Oxon, GBR: Gover Publishing Limited, 2002. p. 74.




Seth Godin: What matters now



Noniin, hyvä lukija, valmistaudu maailman ehkä huonoiten perusteltuun arvosteluun. Yksi kurssilla saaduista tehtävistä oli lukea Seth Godinin, yhdysvaltalaisen tunnetun bloggaajan, talousalan asiantuntijan ja yrityskirjallisuutta julkaisseen halutun puhujan vuonna 2009 lopussa ilmestynyt e-kirja ”What matters now”. Kirja perustuu siihen, että 72 tunnettua ”ajattelijaa”, kirjoittaa eri aihealueista oman näkemyksensä sille ”millä on väliä juuri nyt”. Kirja etenee aihe/sivu periaatteella ja esimerkkejä aihealueista ovat vision (visio), strengths (vahvuudet), harmony (harmonia), passion (intohimo) ja generosity (anteliaisuus).


Kirjan kansikuva täältä.



Kirjan luettuani on päällimmäinen tuntemukseni hämmennys ja pieni ärsytys. Kirjan ideahan on hieno ja se sisältää paljon hyviä ajatuksia mutta minua se jostain syystä ahdisti. Läheskään kaikki kirjoitukset eivät olleet ahdistavia vaan monet hyvin inspiroivia mutta ahdistus löi läpi niistä kirjoituksista, joissa käytännössä kehotettiin olemaan parempi ihminen ja ajattelemaan enemmän muita ja jakamaan muun muassa omaa tietoaan muille. Nämähän ovat kaikki mahtavia asioita mutta itse olen perusluonteeltani niin pessimistinen ja jonkin verran myös negatiivinen, että ensimmäinen ajatus joka päähäni tämäntyylisistä kirjoituksista putkahti, oli ”ei tule tapahtumaan” tai ”periaatteessa hieno ajatus mutta mahdoton toteuttaa käytännössä ja sitä myöden turha kirjoitus”. No näinhän se ei tietenkään ole, onhan ihmisillä oltava unelmia ”paremmasta maailmasta ja tulevaisuudesta” ja nostan todella hattua niille jotka jaksavat ajatella näin mutta minuun se ei valitettavasti uppoa. Tiedostan, että tämä voi johtua siitä, että olen ehkä liian itsekeskeinen (suomeksi paska) ihminen etten jaksa kuluttaa hirveästi aikaa ajatellen muiden ongelmia ja yhteistä hyvää. Jottei tämä kirjoitus saisi täysin negatiivista sävyä, niin haluan painottaa, että suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan ja tekemään siitä omat johtopäätökset ja mahdolliset tunteenpurkaukset. Kirjasta noin puolet oli minun mieleeni ja puolet ei mutta silti siitä jäi negatiivinen kuva. Onko se vain siksi, että negatiiviset tuntemukset ovat yleensä voimakkaampia ja vievät päässä enemmän tilaa? Tiedä häntä, mutta minä sekä vihasin että rakastin tätä kirjaa.

Yksi suosikkiteksteistäni oli Hugh Macleodin ajatuksia aiheesta Meaning (tarkoitus). Siinä oli monta hyvää ajatusta, joista olin samaa mieltä. Toinen suosikeista käsitteli ympäristöä aiheella Consquence (seuraus) ja sen oli kirjoittanut Saul Griffith.

Yksi ärsyttävimmistä teksteistä oli Karen Armstrongin kirjoitus aiheesta Empathy (empatia). Tämä kuuluu nimenomaan sarjaan ”näin sen pitäisi mennä, muttei tule koskaan menemään, eli mitä järkeä jauhaa siitä kerta toisensa jälkeen?”. Jos ihminen olisi niin vastaanottavainen tällaisille ajatuksille kuin oletetaan, niin tätä maailmaa olisi muutettu jo aikoja sitten. 

Tim Sandersin kirjoitus aiheesta Confidence (itsevarmuus/luottamus) oli samalla sekä hyvä että huono. Tärkeitä ajatuksia mutta liian suuria puheita. Miksi asioita usein liioitellaan niin hyvässä kuin pahassa? Olisi hienoa, jos joskus voitaisiin vain todeta joku asia eikä tehdä siitä sen suurempaa numeroa. Ei kaikkien tarvitse olla ”oman elämänsä sankareita” tai ”voittajia”.

Hienoa, jos olet jaksanut lukea tämän kirjoituksen loppuun saakka. Se tuskin kannatti, sillä mitään kovin järkevää sanottavaa minulla ei ollut. Mutta tarvitseeko aina ollakaan? Muistutan, että kaikki ei myöskään ole haudanvakavaa, etenkään tämä ”arvostelu” Sethin kirjasta. 

”The best way to get approval is not to need it” –Hugh MacLeod

Referaatti tieteellisestä artikkelista


Löysin mielenkiintoiselta vaikuttavan 10-sivuisen artikkelin nimeltään ”Internet marketing in hotels – dilemmas and challenges of web pages building”. Artikkelin on kirjoittanut Olga Dębicka, Gdańskin yliopistosta ja se on julkaistu ”Tourism & Hospitality Management 2012, Conference Proceedings”- lehdessä.
Piti hetken palautella mieleen mitä referoiminen itse asiassa pitikään sisällään. Eli referaatissa esitetään artikkelin keskeiset asiat, oivallukset ja mahdolliset tulokset tiivistetyssä muodossa. Referaatissahan ei kuulu esittää artikkelista omia mielipiteitä, joten pyrin jättämään ne pois. 

Alkutilanne

Artikkelin tarkoitus on analysoida niitä tekijöitä hotellin kotisivuilla, joilla saattaa olla oleellinen vaikutus muuttaa satunnainen kävijä potentiaaliseksi asiakkaaksi. Jo artikkelin alussa todetaan, että usein onnistuneet ja tehokkaat kotisivut ovat uusien ideoiden ja epätavallisten ratkaisujen tulos.
Kirjoittaja selvittää aluksi kuinka suuri vaikutus Internetillä on matkailualaan nykyisin ja kuinka suuret mahdollisuudet ja markkinat siinä piilee, nimenomaan matkailualan yrityksille. Relevanttia on myös se, että maailmalla vallitsevasta taloudellisesta taantumasta huolimatta, Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että suurin osa kuluttajista on valmiita käyttämään saman verran tai jopa enemmän rahaa matkustamiseen tulevaisuudessa. Itse artikkelissa keskitytään nimenomaan hotelleihin ja miten niiden kotisivut tulee rankentaa, jotta kuluttaja saisi niistä mahdollisimman suuren hyödyn irti. Kuten kirjoittaja toteaa, pelkästään kotisivujen olemassaolo ei takaa menestystä sillä huonot kotisivut voivat suorastaan ajaa asiakkaat kilpailevan yrityksen sivuille. Epäkäytännöllinen ja huono kotisivujen suunnittelu voi johtaa jopa 50% myynnin menetykseen kun mahdollinen asiakas ei löydä etsimäänsä tietoa. Tämä luku kertoo siitä, että kyseessä ei ole mikään vitsi eikä leikin asia.

Kotisivut osana hotellin sähköisen markkinoinnin strategiaa

Yleisesti ottaen pääsääntönä on, että kotisivujen tulisi olla käyttäjäystävälliset ja – orientoidut. Tätä on mahdotonta saavuttaa ellei ole olemassa hyvin suunniteltua ja kehitettyä sähköisen markkinoin strategiaa. On käytännössä turhaa lähteä rakentamaan kotisivuja ellei tiedossa ole kelle ja miksi niitä tehdään ja mitä niillä halutaan saavuttaa.  Kotisivujen päätarkoituksiin lukeutuvat muun muassa liikevaihdon kasvattaminen sivuilla tehtävien online-varausten kautta, hallita brändin identiteettiä ja lisätä sen edustamaa arvomaailmaa ja tunnettuutta Internetissä sekä informaation jakaminen. Hyvin suunnitellut kotisivut sisältävät selkeät brändäystavoitteet, eli kaikkien markkinointitavoitteiden ja kanavien tulisi olla synkronisoituja toistensa kanssa niin, ettei brändi viestitä yhdessä toista ja toisessa toista. Tämän työn tulisi myös olla jatkuvaa, jotta lopulta tavoitetaan ne aiemmin asetetut kohderyhmät ja erotutaan kilpailijoista. Kirjoittaja pitää myös tärkeänä, ettei visuaalinen ilme eikä viestinnän tyyli muuttuisi vaikka siirryttäisiin perinteisiin markkinointikeinoihin vaan sen tulisi pysyä samana niin online- kuin offlinetyökaluissa. Ainoana poikkeuksena tähän on sosiaalisen median kanavat, joissa voi käyttää epämuodollisempaa viestintätyyliä kuin aiemmissa. Oli kampanjan markkinointityökalut sitten mitkä tahansa niin niin niitä olisi hyvä yhtenäistää ja luoda niistä tukevia, toimivia landing pageja jotka houkuttelevat toimimaan.

Esimerkki erinomaisista kotisivuista: www.hotelmissoni.com


Kotisivujen mobiiliversioista

Artikkelista käy ilmi, että erityisesti matkailu- ja ravintolapalveluja etsivät kuluttajat hakevat tietoa ja palveluita usein älypuhelimiensa kautta. Tämä muoto on tullut jäädäkseen ja se lisääntyy hurjalla vauhdilla. Tästä johtuen nettisivujen mobiiliversioiden suunnitteluun tulisi panostaa. Tärkeinä asioina kirjoittaja pitää yksinkertaista sivujen ”arkkitehtuuria”, nopeasti latautuvia sivuja – mikä käytännössä tarkoittaa ettei sivut saisi ylittää 20KB:tä, minimaalista suunnittelua eli hyvin vähän kuvia sekä videoitasekä mahdollisimman vähäistä värinkäyttöä taustalla. Erittäin tärkeää on  olla käyttämättä  Flash-pohjaisia ratkaisuja vaan suosia Javascriptiä, sillä esimerkiksi Applen tuotteet eivät tue Flashia ollenkaan. Mobiiliversiosta olisi hyvä löytyä niin sanottu ”click-to-call button” eli nappi jota klikkaamalla puhelu yhdistyy suoraan palvelun tarjoajalle eli tässä tapauksessa hotellin vastaanottoon. Näin ollen varauksen teko on tehty mahdollisimman helpoksi. Mikäli mobiiliversioon  halutaan sisällyttää online-varaus mahdollisuus, on sen oltava hyvinkin karsittu ja helppokäyttöinen. Kun sivuilla on useita eri varausmahdollisuuksia se myös mahdollistaa konversion kasvattamisen. 

Sosiaalisen median integrointi hotellin kotisivujen suunnitteluun

Olga Dębicka on artikkelissaan käsitellyt sosiaalisen median eri ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia melko laajalti. Lähtökohtaisesti on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yrityksen sosiaalisen median kanava tulisi olla olemassa nimenomaan asiakkaan ja yrityksen välistä kommunikointia varten. Se ei saisi olla pelkästään markkinointikanava vaan siellä tulisi pitää yllä jatkuvaa ja tarkasti suunniteltua dialogia asiakkaiden kanssa.  Elämme aikaa jona asiakkaan kulutuskäyttäytyminen on merkitsevästi muuttunut. Näin ollen myös markkinoiden on muututtava pois tuotekeskeisestä. Nykyään markkinoiden tulee olla kuluttuja – ja arvomaailmakeskeisiä. Sosiaalinen media mahdollistaa kuluttajien osallistumisen tuotteiden ja palvelujen kehitykseen keskustelemalla, arvioimalla, arvostelemalla ja vertailemalla erilaisia tuotteita ja palveluita. Kirjoituksessa sanotaan, että tärkein sosiaalisen median kanavista on Facebook ja tämän lausunnon yhteydessä annetaan myös muutamia vinkkejä sivujen ulkonäköön. Kyseessä ovat kuvat, videot, tapahtuman luominen, erikoistarjousten teko, kyselyt ja kilpailut. Sosiaalisessa mediassa mukanaolo tulisi myös käydä ilmi kotisivuilla esim. klikattavien logonappien muodossa. Myös niiden sijoittelu kotisivuilla on relevanttia. Kirjoittaja muistuttaa lopuksi, että sosiaalisen median tehokas ylläpito on aikaa vievää ja sitouttavaa touhua eikä sen tehokkuutta saisi ylenkatsoa.

Kotisivujen helppokäyttöisyys ja päätelmät

Kirjoittajan mielipide on, että kaikesta huolimatta kotisivujen perimmäinen tarkoitus on tarjota selkeät vastaukset kuluttajan tarpeisiin. Tätä ei pystytä toteuttamaan ilman että kohderyhmä on selkeästi analysoitu. Tulee ymmärtää mitä informaatiota he etsivät, heidän ajattelutapojaan, heidän odotuksiaan sivuilta sekä heillä jo olemassa olevaa tietoa tuotteesta tai palvelusta. Näiden analysointiin on olemassa useita eri menetelmiä kuten online-kyselyt sekä käyttäjien tekemät testaukset itse sivuilla ja heidän arvionsa niiden toimivuudesta. Kirjoittaja listaa artikkelissaan myös useita helppokäyttöisyyteen ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä, joista päällimmäisenä voisi mainita ajankohtaisen sisällön, käyttäjäystävällisen navigoinnin, yksinkertaisen designin, lyhyen latausajan ja relevantit sekä toimivat linkit. Esimerkkinä erinomaisista sivuista artikkelissa mainitaan Hotel Missonin sivut
Lopuksi artikkelissa todetaan, että muotoilukieli ja suunnittelu ovat kriittisiä tekijöitä sähköiselle markkinoinnille. On markkinointibudjetin suuruus sitten mikä tahansa, on toimiva kotisivu yksi sen tärkeimmistä osatekijöistä. Tärkeintä on ymmärtää, että pelkästään puhuttelevalla suunnittelulla ja brändäyksellä ei ole hyötyä elleivät kotisivut ole toimivat ja helppokäyttöiset.