SOSTAC-malli

Sostac-mallin luoja Paul Smith on myös markkinointikirjallisuuden menestyskirjailija, kansainvälisesti pidetty puhuja sekä konsultti. Mallia on kiitelty laajasti sen selkeyden vuoksi. Seuraamalla kuutta toisiaan tukevaa ”askelta”, on ykriyksellä koostaan ja tuotteestaan riippumatta tukeva pohja menestyneen merkkinointisuunnitelman tekoa varten. Mallia pidetään myös laajempana kuin perinteistä SWOT-analyysiä, sillä se pitää sisällään myös suunniteltujen asioiden suorittamisen käytännössä sekä niiden mittaamisen. Tästäkin on liikkeellä kahtaa eri tulkintaa mutta minä haluaisin ajatella sen niin, että tämän mallin mukaan nimenomaan suoritetaan kaikki askeleet myös käytännössä eikä vain suunnitella teoriassa. Vaikka kyse onkin markkinointisuunnitelmasta on huolehdittava siitä, ettei kaikki jää aina suunnitteluasteelle. Ellei ideoita toteuteta käytännössä, on mahdotonta arvioida niiden toimivuutta ja yritykselle tuomaa etua.

SOSTAC-malli. Kuva täältä.

SOSTAC suomeksi

S = Situation: Missä olemme nyt?

• Mikä on yrityksen tila markkinoilla tällä hetkellä verrattuna kilapiljoihin

O = Objectives: Missä haluaisimme olla?

• Mitkä ovat yrityksen tavoitteet markkinoilla, minne haluamme päästä?

S = Strategy: Mitä saavutamme?

• Kirjattu strategia siitä, mitä voimme tehdä päästäksemme tavoitetilaan?

T = Tactics: Miten toimimme käytännössä?

• Yksityiskohtainen selotus siitä, mitkä ovat ne käytännön asiat joita lähdemme työstämään ja millä tavoin?

A = Action: Itse toiminta

• Suunnitellut asiat toimeksipannaan käytännössä (”työosuus”).

C = Control: Kuinka mittaamme onnistumistamme?

• Toteutettujen sunnitelmien kontrollointi ja mittaaminen.

Markkinointisuunnitelman laatiminen ennen ja jälkeen Internetin

Mietin hetken, onko kyseessä jonkin sortin kompakysymys, sillä yksinkertaisesti ajateltuna ei itse suunnitelman laatimisessa ole mielestäni eroja. Jos noudatetaan sostac-mallia, ovat kaikki kohdat sellaisia, jotka mahdollistavat markkinointisuunnitelman laatimisen olemassa olevia markkinoinnin työkaluja käyttämällä. Luultavasti tämä on yksi syy siihen, että malli on ollut menestynyt jo pidemmän aikaa. 

Ennen Internetiä keinot suunnitelmien toteuttamiseen olivat vain paljon suppeammat ja kuin nykyään. Sähköisen markkinoinnin työkalut luovat nykyään lukemattomia mahdollisuuksia yrityksen markkinointia varten. Ennen käyettiin perinteisiä keinoja kuten puhelinta, ilmoittelua, suoramainontaa, faksia, messuja jne. Toki osa näistä keinoista on vahvasti esillä myös tänä päivänä mutta sähköisen markkinoinnin mahdollisuudet ovat vielä paljon laajemmat.

Toki on varmasti niin, että markkinointikeinoja on nykyään niin hurja määrä, on yrityksen tarkasti mietittävä mitä niistä lähteä toteuttamaan eli mikä keino palvelee parhaiten oman kohderyhmän tavoittelussa eikä tietenkään pidä unohtaa sitä kylmää tosiasiaa. että eri työkalut vaativat eritasoisia resursseja. On mietittävä tarkkaan, mihin rahansa laittaa. 

Ennen markkinoitiin epäilemättä useammin tyylillä ”kaikille jotakin” kun taas nykyään tarkka segmentointi on tehtävä heti alussa ja sen pohjalta lähdetään tekemään esim. markkinointikampanjaa. Nykyään markkinointi on myös ajallisesti nopeampaa. Ei tarvitse odottaa , että posti vie mainoksen perille ja sitä rataa vaan ihana Internet on kaikkialla ja kaikille "avoinna" koko ajan. Myös tulosten seuraaminen on helpompaa nykyään, tai ainakin siihen on olemassa enemmän työkaluja. Kun markkinointi hoidetaan sähköisessä muodossa siitä muodustuu ”jälki” jota pystytään seuraamaan. Tärkeää on myös tehdä niin. Ilman tulosten mittaamista on mielestäni turhaa lähteä toteuttamaan mitään kampanjaa. Ennen vanhaa seuranta on ollut huomattavasti hankalampaa. Eli todettakoon nyt vielä tähän, että itse markkinointisuunnitelman teossa ja siinä pysymisessä tuskin on eroja mutta keinoissa toteuttaa suunnitelma eroja on enemmänkin.

Lähde:

Hawkey, John. Exit strategy Planning: ”Growing Your Business for Sale or Succession”. Abingdon, Oxon, GBR: Gover Publishing Limited, 2002. p. 74.